Blomiksen luonto

Syksy etsii Blomista, eikä satunnainen luontomiehemme tiedä minne mennä pakoon. Koko ajan on synkkää, harmaata, vettäkin sataa ja on aina pimeää. Sitä paitsi kuka keksi kääntää kelloja? Oli miten oli, marraskuu on täällä taas eikä edes kaljakorin kilinä soittolistalla helpota valon lasta Blomista...

"Taivaalta se tuli, kumi pyöristäkin suli." Näin kirjaili aikanaan laulunsa sanoiksi Veltto Virtanen. Tuossa rallissa kyse oli tuntemattomasta lentävästä esineestä eli UFO:sta. Taivaalta voi tulla ihan luonnollisiakin juttuja, jotka pahimmillaan sulattavat jopa maapallon kivistä pintaa. Silloin puhutaan asteroideista ja niistäpä pakisee tällä kertaa myös itseoppinut avaruusluontomiehemme Blomis. (kuva: Blomis: suuri tulipallo eli bolidi kuvattuna Riihimäellä)

Blomis on ollut nostalgisella tuulella ja pohdiskellut omaa luontosuhdettaan, sen alkuperää. Mistä kaikki alkoi? Mikä ohjelma sai pikkujussin mielessä luontokipinän heräämään? Ja oliko joku ohjelmien päähenkilö mahdollisesti se kaikista tärkein? Onko kuvan punainen pipo kenties jonkinlainen vinkki? Kaikkiin näihin kysymyksiin saattaa löytyä vastaus kuuntelemalla tämänkertainen Blomiksen luonto.

Vesi on elämän eliksiiri. Meille suomalaisille se on itsestäänselvyys. Hanasta tulee puhdasta juomavettä ja samalla vedellä pesemme myös pyhät peltilehmämme. Kaupasta voi aina hakea pullon vettä, vaikkakin se maksaa paljon enemmän kuin hanavesi. Lentoasemalla sama vesi maksaa jopa 5 euroa litra, mutta tiesitkö että maailman kallein vesipullo maksaa vaatimattomat 46000 euroa. Kolmen vartin pullossa. Blomis on hiljentynyt vesilasin äärelle ja ihmettelee tätä todellisuutta.

Älä stressaa, tee parhaasi, unohda loput. Joskus paras reaktio, on olla reagoimatta. Kukaan muu ei ole sinä, ja se on voimasi. Tämänkaltaisilla lauseilla me inehmot pyrimme motivoimaan itseämme toimimaan paremmin. Blomis, itseoppineena läheismotivaattorina on mietiskellyt miksei hotsita lähteä luontoon, varsinkaan kameran kanssa.

Se on utelias, kekseliäs, oppivainen, sosiaalinen ja kujeilevakin. Vähän niinkuin Blomis itte. Tuo mustaharmaa raakkuja ei ole suomalaisten ykkössuosikki lintumaailmassa, mutta jotain ihmeellisen viehättävää siinä on. Ainakin Blomiksen mielestä.

Blomis tykkää puista. Tykkäävätkö puut Blomiksesta onkin ihan toinen juttu. Luontomiehemme on salaa halaillut puita jo pidemmän aikaa, mutta onko hän halaamisestaan voimaantunut. Ainakin sen verran että on kirjaillut tuntemuksiaan ylös yhden podcastin verran. Hali hali...

Elokuvassa "Medusan verkko" Jason Bourne huimailee niin että heikompia hirvittää. Radio Suomen oma JB eli Blomis on paljon rauhallisempi kaveri ja huimailee enää varsin satunnaisesti. Tällä kertaa Blomis kurkkii pinnan alle. Sinne missä ne meduusat kuljeksivat...

Blomis on harrastanut taas kerran luonnonhavainnointia. Tällä kertaa ihan oikeesti kauempana kuin kotiparkkipaikan tuolla puolen. Mutta mitä luontomiehemme tekee, kun pääsee lomalla tuhansien kilometrien päähän? Istuu allasbaarissa nauttien All-inclusive -tarjontaa? Ehei! Hän tutkii flooraa ja faunaa, kirjailee ylös yksityiskohtia ja ottaa luontokuvia. On se epeli!

Ikioma luontojantterimme Blomis on suunnannut katseensa kohti maata, kohti luonnon pieniä, muttei suinkaan vähäpätöisiä otuksia. Otuksia, joita on n. 60 lajia Suomessa ja maailmanlaajuisesti yli 12000 lajia. Laji, joka on ollut olemassa jo yli 100 miljoonaa vuotta ja selvisi siitä luontokadosta, joka tuhosi dinosaurukset. Pienissä on voimaa, varsinkin jos niitä on tarpeeksi...