YleX Etusivu

Emojit tulivat osaksi kirjoitettua kommunikaatiotamme vuonna 2010, kun ensimmäinen emojitaulukko otettiin käyttöön. Mutta millainen sija emojeilla on kirjoitetussa kielessä? Voiko niitä käyttää virallisemmissa yhteyksissä? Emojitutkija Olli Tammisen mukaan emojien riski on niiden monitulkintaisuus, mutta mikä on emojitutkijan oma suhde emojeihin?

Ennakkoäänestys alkaa, varsinainen vaalipäivä lähestyy ja vaaliuurnille pitäisi lähteä. Mutta entä, jos ei yhtään tunnu siltä, että omalla äänellä olisi painoarvoa? Onko syy politiikassa, poliitikoissa, yhteiskunnassa vaiko mediassa, jos äänioikeutetulla on tällainen tunne? Vaalimyytinmurtaja, Iltalehden politiikan toimittaja Elli Harju muistuttaa, että suuria asioita on ratkaistu vain muutaman äänen erolla.

Viime aikoina on jälleen uutisoitu lukuisista nuorten tekemistä väkivallanteoista. Aseman Lasten nuorisotyöntekijä Heikki Turkan mukaan väkivaltaa olisi tärkeää ehkäistä muun muassa sillä, että nuorten elämässä olisi läsnä riittävästi aikuisia. Mutta ovatko rangaistukset tehokas keino väkivallan torjumiseen? Turkan mukaan rangaistusten sijaan apua olisi katusovittelusta, jossa tekijä kokee tervettä häpeää.

Poliittisella päätöksenteolla ei saada mitään aikaiseksi! Siltä voi tuntua, kun joissain asioissa poliittiset rattaat kääntyvät hitaasti rahisten. Mutta onko tosiaan niin? Vaalimyytinmurtaja, Helsingin Sanomien ympäristöasioihin keskittyvä politiikan toimittaja Petja Pelli muistuttaa, että päättyvällä hallituskaudellakin tehtiin suuria päätöksiä ja varsin nopeasti – esimerkiksi koronapandemia-ajan suuret linjaukset ja pikainen päätös liittyä Natoon...

Tulevien eduskuntavaalien alla puolueiden vaalilupaukset tuntuvat varsin pehmeiltä – juuri mitään ei luvata. Näin kertoo Vaalimyytinmurtaja, Ilta-Sanomien politiikan toimittaja Erno Laisi. Lunastamattomat lupaukset jäävät kansakunnan muistiin, mutta onko se osaltaan median vika? Lupausten läpimenosta kun harvemmin uutisoidaan. Voiko vaalilupauksiin siis luottaa?

Eduskuntavaalien alla alkaa YleX Etusivun vaalisarja, jossa murretaan vaaleihin liittyviä myyttejä. Ensimmäisenä myytinmurtajana vierailee MTV:n politiikan toimittaja, Alec Neihum. Mistä myytti puolueuden samankaltaisuudesta on peräisin, ja onko se toimittajien epäonnistumisen aikaansaama? Entä miten kukin äänioikeutettu voisi löytää oman puolueensa tai ehdokkaansa suomalaisen puoluepoliittisesta viidakosta?

Vuonna 2017 Helsingin Sanomat uutisoi Puolustusvoimien viestikoekeskuksesta. Uutisointi johti rikossyytteisiin, joista Helsingin käräjäoikeudessa annettiin tuomiot: toinen kahdesta syytetystä toimittajasta määrättiin maksamaan 50 päiväsakkoa. Tuomio tuli turvallisuussalaisuuden paljastamisesta, mutta mitä toimittajat oikein paljastivat? Ja miksi tuomiota pidetään sanan- ja lehdistönvapauden kannalta ongelmallisena? Haastattelussa Ylen rikos- ja oikeustoimittaja Jesse Mäntysalo.

17-vuotiaana toimittaja-kirjailija Tuukka Hämäläinen ymmärsi, ettei jatkuva käsien pakonomainen peseminen ollutkaan normaalia. Hämäläinen ymmärsi kärsivänsä pakko-oireisesta häiriöstä. Nyt 35-vuotiaana Hämäläinen on julkaissut Pakko-nimisen teoksen, joka kertoo Hämäläisen elämästä OCD:n kanssa. Millaista on elämä, kun pakko-oireet rajoittavat sen kapeisiin raameihin? Voiko jokainen hellanlevyjä ja kahvinkeittimiä kotoa poistuessaan tarkisteleva todeta "olevansa vähän OCD"?

Nuorten väkivaltarikokset ja nuorisojengit ovat olleet paljon esillä mediassa. Uskaltaako kadulla enää liikkua? Uskaltaako ostarille enää mennä? Useamman vuoden nuorisorikollisuutta tutkinut Markus Kaakinen kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista muistuttaa, että nuorten elämään on aina kuulunut ajan viettäminen ryhmässä. Jengi-ilmiö on Kaakisen mukaan oikea ongelma, mutta marginaalinen.

Ihannemies on salskea könsikäs. Mutta entä jos olet mies, etkä salskea saati könsikäs? Marraskuussa Yle Areenaan julkaistiin Some Deep Story -dokumenttisarjan uusin osa, joka käsittelee miesten ulkonäköpaineita. Sarjan ohjaaja Sami Kieksi kertoo, että miesten ulkonäköpaineista ei vieläkään puhuta. Ja kun niistä puhutaan, tulee negatiivista palautetta, että miksi näistä nyt pitää puhua. Miksi miesten ulkonäköpaineisiin ei osata suhtautua – ja miten niihin pitäisi? Kuuntele koko haastattelu.